Matkasimme bussin kanssa noin 100 km Budapestistä pohjoisen pikkukyliin jakamaan ilosanomaa ylösnousseesta Jeesuksesta.Saimme neljän päivän aikana kokea monenlaista vastaanottoa niin bussin kanssa kuin katutyön kautta. Meidän suomalaisten lisäksi matkassa mukana kulki kolme unkarilaista perhettä, yksi pariskunta ja neljä erilaista persoonaa saksasta. Hyvin rikas ja suuri porukka, joille jokaiselle kuitenkin löytyi oma tehtävänsä nukketaeatterin, konsertoimisen, ruuan laittamisen tai muun järjestyksen saralta.
Yksi mieleenpainuvimmista kohtaamisista oli nuorisoporukka, jolle kaksi saksalaista soittajaamme halusivat laulaa muutaman hengellisen laulun ja kertoa oman uskoontulo kertomuksensa. Mukana kulki tietenkin mies, joka osasi kääntää englannista unkariksi, jottei sanoma jäisi epäselväksi.
Joukko kutsuttiin myöhemmin vielä kuuntelemaan kansainvälistä konserttiamme sekä näkemään nukketeatteri, jossa Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus olivat selkeästi esillä. Päivän päätteeksi annoimme kavereille hengellistä luettavaa ja rukoilimme heidän puolestaan.Lyhyttä tuttavuutta tehtäessä on oltava varuillaan, ettei tuputa sanomaa ja saa aikaan vastarintaa. Ei tule kuitenkaan päästää liian helpolla vaan antaa mahdollisuus ja haastaa ihmisiä miettimään, mistä elämässä oikeastaan onkaan kyse.
Saksalaisten soittajapoikien innokkuus sai aikaan muitakin kohtaamisia – opin pojilta muun muassa sen, ettei kielimuurin kannata antaa olla esteenä Sanan viemiselle tai paikallisten kohtaamiselle, vaan saan olla rohkea ja uskaltaa laittaa itseni likoon ilosanoman tähden.
-Hanna-
