Petri kirjoittaa:
Ensimmäinen pidempi reissu suuntautui pieneen kylään Vajtaan, joka on noin 120 kilometrin päässä Erdistä. Kylässä toimii entiseen linnaan rakennettu raamattuopisto, jossa opiskelee noin 150 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Amerikoista tulee kuulemma paljon opiskelijoita.
Myös Suomesta ja meidän naapurivaltioistamme on opiskelijoita siellä. Koululla oli menossa aktioviikko ja he pyysivät OM:ltä bussia lainaan. Niinpä minä pääsin ajamaan Vajtaan ja viettämään erittäin hienon viikon lähes itseni ikäisten ihmisten kanssa.
Ensimmäiseksi laitoimme bussin sisältä viihtyisäksi tyynyillä, patjoilla ja kynttilöillä. Sen jälkeen ajoimme sen joka päivä kylän keskustaan. Päivisin tarjosimme ihmisille kahvia, teetä ja pientä naposteltavaa, ja iltaisin näytimme elokuvia bussin sisällä. Bussissa kävi ihan kiitettävästi ihmisiä ja parina iltana elokuvan aikana oli jo tungosta sisällä. Parina päivänä opetimme paikallisille pojille myös baseballia.
Lauantaina järjestimme suuren tapahtuman kylän keskustassa olleessa kulttuuritalossa. Ensin tarjosimme kyläläisille päivällisen. Tiimi oli valmistanut 150 torttua ja kaikki syötiin. Paikalla oli arviolta noin 130 kyläläistä. Päivällisen jälkeen esitimme draaman Tuhlaajapoika-kertomuksesta. Jälkeenpäin kuulin muutamien ihmisten jopa itkeneen tuon draaman aikana. Illan päätteeksi näytimme vielä Passion of Christ -elokuvan, jota jäi seuraamaan noin 45 henkeä.
Sunnuntaina oli Vajtan jalkapallojoukkueen peli, jonne menimme kannustamaan Vajtaa. Tarjosimme kyläläisille teetä ja kahvia lämmikkeeksi kylmässä ja sateisessa säässä. Illalla koulun pihalla pidin oppilaille kirjamyyntiä, ja he pyysivät saada vielä maanantaiaamunakin tulla ostamaan, joten vielä maanantaina oli bussi auki heille. Takaisin Erdiin lähdin noin 15.30.
Viikko Vajtassa oli todella upea ja huomasi, kuinka Jumala toimii ihmisten sydämissä. Oli hienoa nähdä myös, että bussia voi käyttää muuhunkin kuin kirjamyyntiin.
