Kuvassa romaani-kylän tyypillinen mudasta rakennettu talo.
Olin Romaniassa 2
viikkoa. Kiersimme eri kyliä polkupyörien ja bussin voimin. Tiimi oli
kansainvälinen. Oli yksi mies Lontoosta, Yksi nainen Skotlannista, yksi nainen
Sveitsistä ja 2 henkilöä saksasta plus minä ja 2 henkilöä Romaniasta. Ensimmäisen
viikon toimimme lähellä Tonavan jokea lähellä Bulgarian rajaa ja toiselle
viikolle siirryimme Bukarestin lähettyville toimimaan romaani-kylissä.
Pisin matka, jonka tiimi
polki pyörillä oli yhtenä päivänä 40 km ja muina päivinä noin 20 - 30 km
matkoja. Bussi oli mukana niissä kylissä, joihin sillä pystyi menemään. Järjestimme
siellä elokuva näytöksiä ja myös kirjoja oli esillä myynnissä. Jotkut kylät
olivat niin pieniä, ettei bussia saanut mitenkään järkevästi parkkeerattua ja
näissä paikoissa ei vielä ole omaa seurakunta rakennusta, joten uskovat
kokoontuvat toistensa kodeissa. Mutta lapsia oli joka paikassa paljon ja
tiimillä oli kova työ järjestää ohjelmaa heille ja jakaa uskoville rohkaisun
sanaa. Itse soitin kitaraa ja mies Lontoosta lauloi ylistyslauluja. Reissu oli
erittäin antoisa ja menestyksekäs.
Yhdessä romaani-kylässä
olimme lopettamassa elokuvan katselua ja meillä oli ollut sähköverkolla toimiva
ilmastointikone käytössä viilentämässä bussin sisätilaa. Kun aloin pakata
laitteita ja laitoin bussin akkulaturia päälle, alkoi nousemaan sankka savu.
Toimin nopeasti: otin
johdon ja kaikki sulakkeet pois päältä. Savu alkoi hälventyä ja niin huomasin,
että yksi johto oli mennyt oikosulkuun ja aiheutti koko johtosarjan
kärventymisen latauspiirissä. Seuraavana päivänä saimme paikalle
autosähköasentajan, joka vaihtoi johdot ja kaikki toimi taas normaalisti. Joten
säikähdyksellä selvittiin, ettei mitään muuta hajonnut tai pahimmassa tapauksessa
koko bussi olisi palanut.
Seuraavaksi suuntaamme
Tshekkiin, joten pyydämme muistamaan rukouksin tätä reissua ja varjelusta
liikenteessä.